HANGON REGATTA 6-7.7.2002
——————————————————————————–
Five-kauteen, kuten muidenkin luokkien purjehduskesään, on perinteisesti kuulunut Hangon regatta. Tänä vuonna Helsingin regatan läheisyys pakotti Hangon kisalta ranking -arvon pois, mutta silti kisaan ilmoittautui 11 venettä. Valitettavasti herra Merikalliolle tuli äkillinen este, joten radalle selvisi 10 venettä. Helsingin 19- veneen jälkeen tämä tuntui jo huvittavasti pieneltä määrältä. ”Vähyyden” kuitenkin korvasi viikonlopun loistava kisailu ja tietenkin kostea regattaelämä.

Perjantain hämärtyessä kisapaikan boatparkissa viklat ja laserit saivat kyytiä 505 veneiden tieltä. Pikainen uudelleenjärjestely ja five-kunniakuja oli valmis.

HELSINGIN REGATTA 29-30.6.2002 – HSK

Helsingin regatta on perinteisesti ollut yksi five-kauden kohokohtia, ja tänä vuonnakin tämä piti paikkansa. Fivejä oli radalla ilahduttavasti peräti 19; tällaisia osallistujamääriä on nähty viimeksi SM-kisoissa 80-luvulla. Lisäksi sää suosi, ja kuusi lähtöä vedettiin läpi hyvinkin erilaisissa olosuhteissa Sirpalesaaren radalla.
Kilpailulautakunta sai osakseen kritiikkiä ja kiitosta. Lauantain viimeisen lähdön lyhennys yllätti osan kilpailijoista, ja maaliintulojärjestely kaikki kilpailijat. Jos alamerkki olisi ollut samalla lähtö- ja maalilinjan toinen pää, oli epäselvyyksiltä maalintulotavan osalta vältytty.

TAMPERE RANKING, V-71 – 15.16.6.2002
——————————————————————————–
Kauden toiseen Ranking-kilpailuun saapui mukavat 12 venekuntaa Helsinki-Espoo akselilta, Turusta ja Poristakin oli lainattu yksi kappale konkari kippareita vahvistamaan paikallisia Tampereen mainetta puolustavia fiveilijöitä.
Rantaan olivat ajautuneet myös vanhemman sukupolven edustajat Merikallio-Niemi ”uus-vanhalla” viimeisenpäälle heloitetuilla Mader veneellään sekä Pentti-Toivanen ja Ebeling-Heisch ”vanha-vanhoilla” päälle heloitetuilla raasereilla. Oli siis odotettavissa sukupolvien välinen tiukka kisa.

Lauantaina normaalin rantapsyykkauksen jälkeen päästiin radalle starttaamaan aikataulun mukaan mukavaan 3-5 m/s tuuleen. Kisajärjesteäjät olivat tehneet kolmioradan sopivan pituisilla osuuksilla jolloin fleetti pysyi hyvin kasassa etenkin ensimmäisen kryssin ja slöörien ajan jolloin päästiin kokemaan useita ”läheltä-piti”