PM-Kisat, yhteenveto

Poikkeuksellisesti tämän raportin kirjoittaja ei ole kisan voittaja, mutta koska pojat nakittivat pakkohan se on antaa kynän laulaa.

PM-kisareissu starttasi to iltana Hoskilta kahden yhdistelmän voimin ja perillä Halmstadissa olimme pe iltapäivänä. Hannun rakentama Kajon ”tuplapuomiviritys” toimi mallikkaasti ja tällä paketilla kelpaa lähteä myöhemminkin reissuun. Grötvikin rantaan laskeutuessamme totesimme, että ennusteissa ounasteltu kova keli oli tosiaan toteutumassa. Ainut miinus menomatkassa oli, että emme olleet perinteiseen tapaamme ensimmäisenä rannassa vaan muutama ruotsalaistiimi oli jo rikaamassa mastojaan. Kun saimme mastomme pystyyn, totesimme että alkuperäinen suunnitelma lähteä testaamaan olosuhteita vesille kannattaa jättää sikseen ja keskittyä muihin aktiviteetteihin, keli oli jo sitä luokkaa. Järjestäjän kanssa keskusteltuamme oli jo aavistus, että lauantaina ei ainakaan ihan aamusta päästä vesille. Illan mittaan veneitä valui rantaan ja lopulta 24 kpl fivejä oli valmiina ottamaan mittaa mestaruudesta. Osallistujalistaa tutkiessamme kokeneemmat fiveilijät totesivat, että harvoin on näin kovatasoisia em-skabojakaan ajettu. Linjalla oli useampia mm-kisoissa menestystä niittäneitä tiimejä.

Lauantain kipparikokouksen jälkeen ammuttiin AP:tä tankoon ja päätettiin odottaa tuulen tyyntymistä klo 12 asti. Hieman suojassa oleva seuran mittari näytti stediä 12 m/s ja puuskat 15 m/s. Periaatteessa ihan ajettava keli, mutta sataman todella kapea väylä ja tuulen suunta oli sellainen, että sisääntulo olisi ainakin meidän tiimilllä voinut päätyä vakuutuskeissiksi. Odotellessamme kisajärjestäjä järjesti pienen kävelylenkin alueella ja esitteli paikan historiaa, tästä pointsit heille.

Klo 12 aikaan jury päätti, että lauantaina ei ajeta. Suomitiimit pohtivat pitkään, lähdettäisiinkö kuitenkin treenaamaan kovaa keliä, mutta aallonmurtajalla sisääntuloa suunnitellessamme totesimme, että riskit välinevauriolle on liian suuret.

La iltana oli järjestetty Sailor’s dinner ja siellä olikin makoisat pihvit ja systeemit tarjolla. Jotakin fyysistä aktiviteettiä saadaksemme pelasimme Suomi-Tanska lentopallo- ja jalkapallomaaottelut. Lentopallossa tuli voitto, fudiksessa tuli pataan. Vastustajina ei ollut ihan Tanskan ykkösjoukkue vaan Saugmannin ja Mortenin lapset. Näköjään taso oli kuitenkin riittävä, koska fudismatsin jälkeen puolet suomifleetistä haukkoi henkeään kuin fivepurjehtijat tyhjän tuopin äärellä.

Lauantaina päätettiin, että sunnuntaina pyritään ordereista poiketen ajamaan neljä starttia. Tämän vuoksi aikataulua aikaistettiin ja sunnuntaina päästiinkin eka starttiin noin klo 9:30. Lähdöt ajettiin gate-starttina ja mekin pääsimme ajamaan yhden lähdön jäniksenä. Suomifleetti oli saanut sunnuntaiksi kovan luokan vahvistuksen, kun Sagu ajeli FIN-1 peräpeilissä koko päivän. Mistähän lie sellainen tunnus oli sinne päätynyt? Tuuli vaihteli mielestäni noin 3-6 m/s välillä, kuulemman sihtejäkin oli, itse ajoimme koko kisan hieman ”perstuntumalla” koska kompassi teki lakon. Edellisten päivien aalto ei ollut vielä täysin hävinnyt ja takapenkiltä kuului jotakin epämääräistä mutinaa aaltoajon haasteellisuudesta. Kaikki suunnitellut neljä starttia saatiin ajettua. Suomitiimeillä sijoitukset vaihtelivat, parhaana JukkaAntin viimeisen startin kolmossija. Allekirjoittaneet halaili poijuja kahdessa startissa, mutta jotakin kesältä ja kaverien neuvoista oli jäänyt plakkariin, koska varsinaisia vauhti- tai höidiongelmia ei ollut. Itse asiassa maailman kärkeen ero ei metreissä mitattuna tunnin radalla ole valtava – toki sinne mm-tasolla ajaa iso klunga veneitä väliin. Suomitiimien sijoitukset olivat lopulta JukkaAntti 6, HannuJuha 8, HamppiTumppi 10. Mestaruus meni BM:lle, toisena Saugman ja Ebbe Rosén kolmantena, kaikkiaan siis 24 osallistujaa. Tarkemmat tulokset ja kuvia löytyy http://www.grotvik.se/gss/kappsegling/nm505/.

Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen kokemus ja voin ehdottomasti suositella tällaisille keskitason fiveilijöillekin. Omalta kannalta positiivistä oli se, että pystyimme ajamaan suurin piirtein omalla tasollamme. Monta juttua jäi taas mietintään ja ehkä ne siitä jossain vaiheessa siirtyvät myös käytäntöön.

Pinkkiviiva kuittaa ja jatkaa hieromista Melkillä.