Porin SM-kisojen päätöspäivään lähdettäessä kolme venekuntaa oli karannut selvästi muilta ja käytännössä vain mitalien värit oli enää jakamatta. Jari&Tumppi (8632), me (8466) sekä Matti&Otto (8812) olivat kaikki yhden pisteen sisällä, jos ulosheitot laskettiin pois. Ulosheittojenkin kanssa johtavan veneen ja kolmantena olevan veneen ero oli vain 4 pistettä.
Jarin ja Tumpin etuna olivat perjantain kaksi lähtövoittoa, jotka olisivat arvokkaita tasapisteisiin päädyttäessä. Heidän rasitteena oli kuitenkin lauantaina purjehdittu 7. sija, mistä syystä pojilla ei ollut käytännössä varaa mokata kumpaakaan viimeisen päivän lähdöistä. Matilla ja Otolla tilanne oli ehkä hivenen parempi, sillä heidän huonoin sijansa oli 4:s. Meillä puolestaan asiat olivat siten hyvin, että huonoin sijoituksemme oli 3:s, joten päätöspäivänä olisi varaa ottaa yksi huono lähtösijoitus.
Näitä pisteitä ynnäiltiin ja pohdittiin tarkkaan jo ennen vesille lähtöä. Mietimme, että sunnuntain ensimmäinen lähtö kannattaa purjehtia vielä varsin konservatiivisesti isoja riskejä vältellen ja jättää pelimerkkejä viimeiseen lähtöön. Ja koska kyseessä oli kuitenkin SM-mitalit ratkaisevat finaalipurjehdukset, kaivettiin niin meidän kuin Jari&Tumpin venekunnissa MM-kisoja varten hankittuja uusia purjeita ensimmäistä kertaa mastoon nostettavaksi.
Aamulla tuuli oli reippaan puoleinen (7-9 m/s), mikä siirsi ehkä henkistä yliotetta Jarin venekunnan suuntaan, koska heidän kovan tuulen vauhtinsa on selkeästi fleetin paras. Ensimmäisen lähdön voitosta muodostui kuitenkin melkoinen kaksintaistelu meidän ja JariTumpin välillä ja johtopaikka vaihtui moneen otteeseen. Törkeän hienoa kilpapurjehdusta! Teimme valitettavasti muutaman arviointivirheen laylinen suhteen sekä jouduimme vartioimaan Mattia ja Ottoa, jotta he eivät pääsisi yllättämään toisesta laidasta, mikä riitti Jarille ja Tumpille ottamaan regatan kolmannen lähtövoittonsa n. veneenmitan erolla meihin. SM-kultaa tarjottiin nyt isolla kädellä 8632:n miehistölle.
Kauempana takanamme käytiin tiukkaa taistelua muista sijoituksista ja pitkään näytti siltä, että Matti&Otto olisivat jäämässä viidensiksi. Valitettavasti Eikka ja Junnu (8678) ajoivat hieman liian pitkälle väärään laitaan, jolloin Masa ja Otto nousivat Hanskin/Micken (8923) perässä neljänneksi.
Masan ja Oton neljäs sija tarkoitti sitä, että he olisivat todennäköisesti poissa kultakamppailuista. Laskimme neljään-viiteen kertaan vielä pisteet uudelleen ennen kuin uskoimme, että Matti&Otto jäävät varmuudella meidän taakse tässä regatassa. Heidän minimipistemääränsä tulisi olemaan 12 pistettä, kun meillä oli nyt kaikki lähdöt mukaan lukien 11 pistettä ja se jäisi siten maksimipistemääräksemme. Toistaiseksi kaikki oli sujunut siis täysin käsikirjoituksen mukaan ja edessä odotti tiukka kaksintaistelu mestaruudesta Jarin & Tumpin kanssa.
Kaivoimme uudelleen helmitaulun esiin ja laskimme eri skenaariot, millä voitto ratkeaa. Pojilla oli nyt kolme lähtövoittoa, joten tasapisteissä he joka tapauksessa voittaisivat. Mikäli me voitamme viimeisen lähdön, niin päädymme 9 pisteeseen; kakkossijalla päädymme 10 pisteeseen ja huonommin ajamalla meillä pysyy nykyiset 11 pistettä. Jarilla ja Tumpilla puolestaan oli nyt ulosheitto pois laskettuna 7 pistettä. Laskimme, että olemme mestareita jos:
– Me voitamme viimeisen lähdön ja Jari&Tumppi on 3:s. Meillä 9p – heillä 10p.
– Me olemme kakkosia ja Jari&Tumppi on 4:s. Meillä 10p – heillä 11p
– Jari&Tumppi on 5:s tai huonompi. Meillä 11p – heillä 12 tai enemmän.
Tilanne oli haastava molemmille venekunnille. 8632 voisi siis varmistaa mestaruuden paukuttamalla meidän edellä neljän parhaan joukkoon, mutta pysyäkseen varmuudella meidän edellä, he eivät voisi päästää meitä vartioinnistaan. Me puolestaan halusimme tehdä vartioimisen ja samalla kärkiveneiden joukossa maaliin purjehtimisen Jarille ja Tumpille mahdollisimman vaikeaksi. Kissa-hiiri -leikin kuviot oli ainakin meidän venekunnalle varsin selvät. Edellisen lähdön toisintoa ei olisi tiedossa.
Starttasimme linjan vasemmasta päästä 8632:n alapuolelta, jonka yläpuolella oli puolestaan Ari&Tapsa (8873). Merellä oli jatkuva kääntymä oikealle, mistä syystä lähempää venettä lähteneet Masa&Otto, Hanski&Micke (8923) sekä Raimo&Juha (8924) lähtivät pian oikeaan laitaan. Me halusimme Jarin&Tumpin pysyvän ennakkoon huonommassa eli vasemmassa laidassa ja Ari&Tapsa blokkasivatkin pitkään heiltä pääsyn oikealle. Kun Ari&Tapsa vihdoin heittivät ja poistuivat oikealle, päätti Jari&Tumppi jatkaa vielä meitä vartioiden vasemmalle – aivan, kuten halusimmekin. Jälkiviisaana voisi sanoa, että mikäli pojat olisivat lähteneet ajoissa oikealle, olisi mestaruus ollut hyvin isolla todennäköisyydellä heidän. Nyt kärkiveneet saivat kiskottua hieman eroa, mutta ylämerkille saavuttaessa Jari&Tuomas oli vielä sijalla neljä, meidän kiertäessä merkkiä heti heidän perässään.
Sampsa onnistui pusertamaan meidät spinnun nostossa aallon mukana Jarin ja Tumpin alapuolelle ja siten meille siunaantui paikka määrittää molempien venekuntien puolesta, milloin on sopiva hetki jiipata – mikään kiire ei todellakaan ollut. Jarruttelua ja kiihdyttelyä jatkui pitkän tovin ja olisimme mielellämme jatkaneet vieläkin pidemmälle, mutta poikien onnistui lopulta murtaa puolustuksemme ja he pääsivät livahtamaan jiipillä perämme takaa kohti alamerkkiä. Kärki oli kuitenkin karannut tässä vaiheessa turvallisen tuntuisen etäisyyden päähän ja olimme saaneet lisää veneitä Jarin ja Tumpin eteen. Tilanne alkoi näyttämään meidän kannalta entistä valoisammalta.
Vielä oli kuitenkin kaksi ja puoli kierrosta purjehdittavana ja pojat olivat onnistuneet kasvattamaan eroa meihin mahdollistaen näin itselleen hieman vapaamman reitinvalinnan kärkiveneiden kiinnisaamiseksi. Tuuli kuitenkin moinasi jatkuvasti, mikä sopi meille. Pojilla ei ollut enää vastaavaa vauhtietua kuin kovemmassa tuulessa ja kultamitali näytti lipsuvan heidän käsistään.
Kärjessä Matti&Otto ja Hanski&Micke (8923) kävivät oman taistelunsa viimeisen lähdön voitosta, jonka Masa ja Otto lopulta kuittasivat itselleen. Ari ja Tapsa jatkoivat erinomaista regattaansa purjehtien jälleen kolmosena maaliin – ei heidänkään EuroCup-tournee mennyt hukkaan! AriTapsan perässä Raimo&Juha (8924) sekä Eikka ja Junnu (8678) olivat vielä reilusti Jaria ja Tumppia edellä, mutta ajoivat viimeisen vastatuuliosuuden suht vasemmalta jättäen vielä pienen oljenkorren JariTumpille, jotka lähestyivät maalia enemmän oikealta.
Pojilta loppui matka kuitenkin kesken ja näimme Jarin ja Tuomaksen takana kuinka heidän edeltään maaliin ehti vielä nuo kaksi venettä. Mestaruus ratkesi siinä. Veneessämme vallitsi kuitenkin vielä rauhallinen epätietoisuuden tila, koska joku/jotkut olivat olleet startissa linjan yli. Tultuamme itse maaliin, saimme tiedon, että vain yksi vene oli varastanut, joten laskelmiemme mukaan olimme voittaneet.
Varaslähdön ottanut vene oli ollut Held/Vennonen (7784), jotka olivat kuitenkin palanneet, startanneet uudelleen ja tulivat maaliin sijalla 11 eli poikien takana. Jarin ja Tuomaksen kuudes sija viimeisessä lähdössä ja samanaikaisesti Masan&Oton ottama lähtövoitto tarkoitti, että myös hopeamitalit valuivat pisteen päähän poikien käsistä. Kilpapurjehdus on toisinaan julmaa. Kun voittaa puolet regatan lähdöistä, pitäisi palkinnonkin olla parempi.
Tämän vuotiset SM-kisat olivat puitteiltaan todella upeat. Perjantaina saimme nauttia kovasta korasta, lauantaina kevyestä tuulesta ja sunnuntaina keskituulesta. Radat olivat mielekkään mittaisia ja loppua kohden starttien välinen odottelukin muuttui inhimilliseksi. Kaikenkaikkiaan hienot kisat ja järjestelyt!
SM-tulokset ovat nähtävillä Tulokset-sivulla.
FIN 8466,
Antti & Sampsa
No comments yet.