Onnistunut kuivaleiri

ONNISTUNUT KUIVALEIRI
——————————————————————————–

Paikalla oli 19 innokasta, kun 505 -kausi virallisesti avattiin kuivaleirin puitteissa SUL:n talossa 6.4.2002. Matti Pentti veti tuttuun tapaan hyvin valmistetun ja kiinostavan esityksen.
Ensimmäinen aihepiiri käsitteli tekniikkaa. Käytiin läpi veneen eri osat, niihin liittyvät potentiaaliset riskitekijät ja huolto. Lyhykäisyydessään todettiin, että voittaa voi monilla erilaisilla varusteilla mutta, jos joku yli 520 osasta pettää, voi kisa jäädä kokonaan kesken. Eli ennalta tehty varusteiden tarkastaminen ja määräaikaiset huollot takaavat parhaan kokonaistuloksen.

Aihepiiriin liittyen saatiin monia hyviä vinkkejä, mm. paksunnoksen ompeleminen spinnufalliin juuri lukon taakse. Sen lisäksi, että se estää köyden lipsumisen, se toimii hyvänä merkkinä siitä, että spinnu on ylhäällä. Kitkaisiin heloihin tarjottiin yleisöstä avuksi McLubea, joka tekee kuulemma ihmeitä.

Toinen osa-alue liittyi veneen trimmaukseen. Vaikka fivessä säätöjä riittää, on tärkeintä huolehtia muutamista oleellisista trimmauksesta. Näitä ovat veneen rungon pitäminen luonnollisessa kellunta-asennossa (ei liian nokka- tai peräpainoinen), maston kallistuskulma, vanttien kireys, ja kölin asento. Hienosäätöihin kuuluu strutti (maston alaosan taivutus), kikin kireys, fokan skuuttipisteen sijainti ja kireys, ison skuuttaus, puomiliikki ja cunnigham, fokan etuliikin kireys ja spinnupuomin korkeus.

Perussäädot pläkäkelillä ovat:
-masto pystyssä
-vantit kireällä masto taipuu
-köli alhaalla
-iso hieman auki ettei virtaus kuole
-kiki auki
-strutti auki
-fokka hieman auki
-fokan skuuttipiste sisällä

Kevyellä ja keskituulella:
-masto pystyssä
-vantit hieman löysemmällä
-köli alhaalla
-iso kireällä
-kiki auki
-strutti kiinni
-fokka tiukasti ja sisällä
-maksimivoima takilasta

Kovassa tuulessa:
-mastoa taaksepäin
-vantit kireällä
-köliä ylöspäin
-kiki kiinni
-isoa ajateaan puusikien ja aallokon mukaan
-strutti kiinni
-fokka tiukasti skuutattu
-fokan skuuttipiste ulospäin
-voimaa päästetään hallitusti takilasta

Oleellista on oppia perusasiat ja pyrkiä erilaisin merkein vakioimaan säädöt, jolloin toimitaan tietyn systematiikan mukaan, eikä mennä laidasta laitaan.

Kolmas osa-alue koski veneen ajamista. Uutena terminä (ainakin allekirjoittaneelle) oli käsite ajoputki, joka pyritään aina määrittämään kelin mukaan. Jos tuuli on taisinen ja aallot ovat pienet tai ajetaan kilpailijan ylä- tai alapuolella, pidetään ajoputki kapeana, eli ajetaan tarkaan suuntaa. Jos tuuli shiftailee ja on puuskainen tai allot terävät ja suuret, eikä kilpailijoita ole lähellä, käytetään laajaa ajoputkea ja etsitään maksimihyöty aalloista ja tuulesta.

Lähtötekniikkaa käsiteltiin eri tuulen voimakkuuksilla. Oleellista on harjoitella veneen hallintaa ja paikallaan pitämistä. Hiljaisella tuulella sen voi kuulemma parkkeerata vaikka puoleksi tunniksi linjalle, jos haluaa. Täytyypä yrittää. Veneen kiihdytysaika tulee huomioida ja tehdä se n. 10 sek. ennen lähtöpaukkua.

Ensimmäiset 100 metriä ovat ratkaisevan tärkät kilpailun kannalta. Silloin pitää ajaa agressiivisesti ja pyrkiä kaikin keinoin vapaisiin tuuliin. Parempi on reilusti mennä perien takaa ja löytää vapaa paikka ja noudattaa etukäteen mietittyä ”isoa taktiikkaa”. Yksinpurjehdus esim. eri laidalla, kuin muu porukka harvoin kannattaa. Tuntuma muuhun joukkoon on hyvä säilyttää.

Kryssillä kannattaa kuulemma pysyä toisen veneen ja ylämerkin välissä koko ajan. Niinpä varmaan. Kävimme läpi toimintoja eri tuulen nopeuksilla ja käsittelimme mm. rullavendaa. Toiseen asteen osaaminen tarkoittaa sitä, että venda tehdään ilman, että päästetään venettää kallistumaan leehen ja näin paljastetaan käännös etukääteen. Tällöin voi yllättää kanssakilpailijan ja voi tehdä vaikka kaksi vendaa peräkkäin.

Kovalla kelillä oleellisia asoita on pitää vene koko ajan suorassa, joka on gastin hommia. Eli viimeistään nyt punttisalille kyykkyjä tekemään. Shiftit ja puuskat hoidetaan ensisijaisesti isopurjeen skuuttauksella. Puuskassa apparentti tuuli tulee enemmän sivulta, jolloin purjetta päästetään auki. Kun vauhti kiihtyy tuulen suunta muuttuu ja isoa voi taas kiristää.

Oikea ajo aallokossa voi nostaa nousukulmaa. Aaltoon ajettaessa nostetaan kurssia ja vedetää iso sisään. Aallon harjalla kurssia lasketaan ja isoa päästetään. Käännökset eivät saa olla liian suuria ja oleellista on pyrkiä välttämään aaltoihin törmääminen. Siitä vaan käsivarsi- ja selkälihaksia treenaamaan.

Kovan tuulen vendassa oleellista on tiimin hyvä kommunikointi. Venda tehdään aallon harjalla, pinnamiehen tulee ennakoida ja ilmoittaa aikeensa: ”etsin, valmis, menee”.

Kävimme läpi vielä slöörin, lenssin, spinnujiipin, alamerkin kiertämisen ja maaliintulon yksityiskohtaisesti. Aikataulu alkoi jo tökkiä ja olisimme voineet hyvin viettää vielä monta tuntia aihepiirin ympärillä.
Väliaikana saimme salaattia ja erinomaista Jansonin kiusausta ja kuivaosuuden jälkeen siirryimme märkäosuuteen saunan puolelle. Kostuketta saatiin myös sisäisesti.

Kaiken kaikkiaan onnistunut kauden avaus. 18-19.5.02 on sitten tarkoitus päästä käytännössä testaamaan opittuja teorioita.

Vielä kerran Matille suuri kiitos.

Arno Parviainen 8582

Matti Pentti vauhdissa. Käsittelyssä purjeiden painopisteen ja kölin painopisteen pitäminen samassa linjassa. Eli kun reikkiä on lisää (masto kallistuu taksepäin) myös kölia on nostettava.