KAUSI 2000

DURBANIN MM-KISAT 2000

Onnistuin työmatkan yhteydessä marraskuussa käväisemään Durbanissa Etelä-Afrikassa katsomassa MM-kisojen pari viimeistä päivää. Liiton kansainvälisillä sivuilla on paljon mielenkiintoisia raportteja kisoista.

Tässä suomalaisen aloittelevan vitospurjehtijan mietteitä ja havaintoja (minulla on vanhanaikaisia analogisia valokuvia, voin näyttää sitten kun kausi taas alkaa!):

Käytännön järjestelyistä:
Mukana oli noin 60 venekuntaa. Mukana oli purjehtijoita ainakin Etelä-Afrikasta, Zimbabwesta, Ranskasta, Englannista, USA:sta, Kanadasta, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Australiasta. Veneiden kuljetuksen oli sponsoroinut MSC, joka on suuri konttikuljetusyhtiö. Konttien kuljetus oli ilmainen, mutta kukin venekunta joutui maksamaan konttien selvitys-, lastaus-, satama- yms maksuja kotimaassaan, eli ihan ilmaista ei veneiden siirto kuitenkaan ollut. Jokainen purjehtija joutui tietysti itse maksamaan matkansa ja asumisensa.

Kontit parkkeerattiin platalle niin että niitä voitiin käyttää varusteiden säilytys- ja kunnostustilana kisojen ajan.

Kilpailijat olivat tyytymättömiä turvajärjestelyihin. Saattoveneitä ei yksinkertaisesti ollut! Yksi kalustoaan särkenyt venekunta joutui odottelemaan hinausta toista tuntia vedessä. Tuuli puhalsi liki 20 m/s rannasta päin. Näkyvyys oli huono, paikka on lähellä laivareittejä, seuraava ranta on Intia, ja kaiken lisäksi alueella on haita!

Katsojaveneitä ei oltu järjestetty.

Kisapaikasta:
Periaatteessa kelien olisi pitänyt olla hyvät, mutta onnea ei nyt ollut. Kaikkia purjehduksia ei saatu ajettua kovan tuulen takia. Intian valtameri näytti voimansa: ensimmäisenä päivänä puhalteli 15 - 25 m/s! Pre-Worldsit kutistuivat pahasti. Seitsemän mastoa katkesi. Kolme venettä menetettiin kokonaan. Yhtä niistä ei ole vieläkään löydetty. Australialaismiehistö joutui hylkäämään veneensä, joka löytyi kolmen päivän kuluttua 50 km päästä. Jäljellä oli pelkkä romurunko. Alkuasukkaat olivat suorittaneet epävirallisen varakkuuden uusjaon eli kaikki irtoava oli kadonnut. Laskekaapa muuten tykönänne paljonko esim pelkkä köysistön uusiminen vitoseen maksaa..

Yksi uudehko vene delaminoitui aallokossa kokonaan. Paloja saa ihailla Point Yacht Clubin baarissa, ja siihen on kirjoitettu tervehdys myös Näsijärven purjehtijoilta.

Mutta Ali Mellerin sanoin: 505 on paras koskaan suunnitelluista kahden hengen kevytveneistä, olisiko mikään muu vene kestänyt tällaista keliä näin vähin vaurioin?

Kalustosta:
Suuri osa veneistä oli melko uusia. Amerikkalaiset ajelevat Waterateilla, englantilaisilla on Parkereita, Sveitsissä valmistetaan veneitä, Saksassa alkaa Kyrwoodin vanhan muotin pohjalta syntyä veneitä, Australiassa on uusi valmistaja van Munster. Olo oli kuin makeiskaupassa, kaikki näytti hyvältä ja oli vaikea kuvitella mihin päätyisi jos saisi valita. Kovimmat rassit ovat hiilikuituvahvisteisia epoksiveneitä. Australialaisen Van Munsterin uusi runko oli kuituvahvisteista vinylesteriä ja deck-layout miellytti kovasti.

Team Kyrre Tampereelta ainakin rakentelee venettään talven aikana sellaiseen malliin, että ensi kesänä ei kippari enää ole jalastaan kiinni köysissä ja bailerin saa rantaan tullessa kiinni kun ei ole milloin mikäkin narunpää välissä. Tässä tarvitaan vähän harkintaa, paljon kumiköyttä ja muutama pikkuploki.

Mastot olivat pääsääntöisesti Proctorin D-profiileja ja purjeet Northin, Dangerin, Ullmanin ja Baxton&Pinnellin. Kaikissa purjeissa oli skuuttikulmassa reivireikä. Sen pääasiallinen tarkoitus ei ole purjepinnan pienentäminen vaan puominpään nostaminen edes vähän yli peräsinvarren kun reikataan äärimmilleen.

Purjemateriaaliksi näyttää vakiintuneen Kevlar/Mylar, teippivahvistein tai ilman. Yhdessä veneessä oli Northin 3D mutta yleinen käsitys oli että siitä ei taida olla hyötyä. Jotkut vanhemmat veneet ajoivat dacroneilla, mutta eivät kyllä sitten olleet tulosluettelon kärjessä (vai onko tässä hysteriaa eli huippumiehet eivät uskalla lähteä yrittämään ellei ole uusia purjeita mastossa?).

Säätöjen rakenteluun oli käytetty selvästi paljon aikaa ja vaivaa. Kaikilla on tärkeimmät säädöt hyvin käsillä, mutta yhtä selvästi suosituinta tapaa ei ole olemassa. Henkilökohtainen mieltymys ratkaisee. Amerikkalaisilla on tässä kuitenkin selkeä strategia: moneen veneeseen on laitettu samanlainen varustelu ja säätömahdollisuudet. Keskinäisen trimmauksen kautta haetaan sitten nopeutta. Esimerkkinä tästä on Team Tuesday Long Beachilta. Sen kaikki jäsenet sijoittuivat muistaakseni 12 parhaan joukkoon. Team Tuesday harjoittelee joka tiistai.

Kölit ja peräsimet ovat eri planeetalta kuin meillä Suomessa. Erityisesti voittajan eli Krister Bergströmin evät ovat äärimmäiset. Itserakennettu köli kohahdutti amerikkalaisten leirissä kun se kisojen jälkeen otettiin syyniin: se on äärimmäisen syvä ja kapea.

Minä pidin kovasti australialaisen van Munsterin peräsinkonstruktiosta. Siinä epoksi oli vedetty kauniisti helojen yli, peräsinvarsi oli hiilikuitua, ja koko komeus painoi varmaankin vain puolet siitä mitä oman Kyrreni 10 v vanha ruorilaite painaa. Yritin ostaa sitä mutta kun hintapyyntö oli USD 800 niin jäi tällä kertaa hankkimatta. Osaisikohan kukaan Suomessa rakentaa kunnon eviä jos pyydettäis Kristeriltä piirustukset?

Menestyksen eväät:
Tärkeätä on huomata että voitto meni naapuriin eli Krister Bergströmille. Me Ruotsissa viime syksynä vierailleet suomalaiset saimme ihmetellä Kristerin menoa varsinkin kryssillä. Nämä olivat Kristerin 23. MM-kisat 505:lla. Taakse jäi mm. 49er olympiahopeamies.

Kristerin harjoitusolosuhteet eivät ole hääppöiset: mies asuu Tukholmassa ja käy Göteborgissa harjoittelemassa, ja yleensä yksin! Tähän verrattuna Tampereen ja Helsingin innokkaiden noviisien tilanne on satumaisen upea, kun parin tunnin matkan päässä purjehtii vertailujoukko ja kisoja on vaikka joka viikonloppu, jos niin halutaan.

Krister on panostanut välineiden virittämiseen ja rakenteluun vuositolkulla. Tämä oli hänen viides MM-voittonsa.

Yleisesti voidaan todeta että 505 on kaikkein avoin ja keskustelevin kevytveneluokka. Kysy mitä tahansa ja aina saat vastauksen. Itse juttelin monen huippupurjehtijan kanssa eikä kukaan nauranut tyhmille kysymyksille. Jos haluamme huipulle niin tietoa on saatavilla. Ongelma on kai se että sitä on niin paljon että olennaisen poimiminen saattaa olla työlästä.

Kunnon pitää kestää. MM-kisoissa ajetaan n 15 mpk:n rataa. Durbanissa ajettiin viimeisinä päivinä kaksi kisaa per päivä tuulen ollessa 10 . 20 m/s ja osa purjehtijoista joutui lopettamaan kesken kun ruuti kastui. Käsi sydämelle: riittääkö motivaatio kun aloitetaan kuudes luoviosuus, aallokko on kolmimetristä, tuuli puhaltaa 15 m/s, suola on turvottanut silmät umpeen ja vesillä on oltu jo viisi tuntia?

Vehkeiden pitää kestää. On tyhmää mennä arvokisoihin korjaamaan peräsinhelaa tai skuuttiplokia. Katselin kun moni huippupurjehtija kävi työkalun kanssa läpi sakkeleita ja muita kiinnityksiä ennen vesillelähtöä ja teippaili teräviä kohtia piiloon.

Veneen ei tarvitse olla uusi. Muutama vuosi sitten MM-kisat voitettiin 10 v ikäisellä rungolla. Jos varusteet toimivat ja purjeet ovat hyvät niin 20 parhaan joukkoon voi päästä vielä murrosikäiselläkin veneellä. Ilmeisesti sitä vanhemmat rungot häviävät uudemmille pehmeytensä takia?

Klikkaa, niin näet kuvan suurena.

Kv 505-liiton vuosikokous päätti yhtä ääntä vaille yksimielisesti, että uuden isomman spinnun hyväksymisestä järjestetään jäsenäänestys. Äänestys pidetään talven kuluessa. Jokaisella rekisteröityneellä ja maksunsa maksaneella veneellä on ääni.

Tässä lyhyesti spinnu-uudistuksen pääkohdat:

- tavoite on lisätä nopeutta lenssillä ja tehdä slöörit helpommiksi
- menetelmä on spinnun sivuliikkipituuden kasvattaminen yhdellä metrillä ja yläpään leveyssäännön poistaminen
- fallin kiinnityskohta pitää nostaa noin 1 m korkeammalle mastossa
- vanha spinnupuomi käy
- vanhasta spinnusta voi tehdä uuden lisäämällä kaistaleen alapäähän
- uusi spinnu on käyttäjäraporttien mukaan helpompi hallita kuin vanha, koska korkeus/leveyssuhde on suurempi
- platlensseihin tulee taktiikkasäpinää koska uusi spinnu palkitsee leikkaamista, kun vanhalla yleensä ajetaan suoraan alas
- jos jäsenistö päättä hyväksyä uuden spinnun, niin se otetaan kilpailukäyttöön vuoden kuluttua Portugalin MM-kisojen jälkeen

Keskustelua käytiin myös ratatyypeistä (box-rata?) ja seuraavista sääntömuutoksista. Näyttää siltä että yleisesti halutaan kehittää venettä mutta sellaiseen tahtiin etteivät vanhat veneet käy yhdessä yössä kilpailukyvyttömiksi.

Yleisesti arveltiin, että seuraava muutos (uudistus?) tulee olemaan hiilikuitumasto ja veneen kokonaispainon vähittäinen pudottaminen.

Näistä muutoksista pitää Suomessakin tietysti puhua. Mielestäni on täysin varmaa se, että 505 ei olisi niin upea ja nykyaikainen vene kuin se nyt on ellei kehitystä tapahtuisi. Durbanissa katselin Flying Dutchmaneja jotka ajoivat omat MM-kisansa rinnakkaisella radalla. Niitä oli mukana noin 20 kpl ja ne olivat kuin dinosauruksia sirojen vitosten rinnalla. Muuten: uudella spinnulla vitonen hakkaa FD:n kolmioradalla!

Radalla nähdään ja lujaa mennään (luullaan että mennään)

Team Kyrre 8056
Raimo Raita
Tampere