505 VENEENÄ

VAIJERIMIEHEN VAUHTIVINKIT (Käännös Sailing Worldissä olleesta artikkelista)

Trevor Baylisin strategiset mitat: Ikä 42, pituus 190, paino 90.
Saavutukset 2001: I-14 ja 18-foot skiff MM-voitot. 18-jalkaisten voitto tuli Howard Hamlinin ja Mike Martinin kanssa. Howie ja Mike voittivat 505-MM:t muutama vuosi sitten ja ovat jatkuvasti kärjessä USA:n ja MM-kisojen tulosluetteloissa.

Mitä edellytetään hyvältä gastilta nopeissa kevytveneissä?
Gastin pitää hallita kolme osa-aluetta: venevauhti, veneen käsittely ja taktiikka. Kullakin alueella vaaditaan erilaisa ominaisuuksia. Vauhdin löytäminen edellyttää kasvamista kiinni veneeseen, sen tuntemista, takapuolituntumaa. Tähän liittyy tekninen puoli: mentaalinen kuva siitä miltä rikin pitää näyttää. Mutta nopeissa veneissä suurin osuus on takapuolituntuma. Sitä voi kehittää ajamalla venettä. 505-regatoissa myötätuuliosuuksia hallitsevat veneet, joissa gasti on myös hyvä ajaja. Gastin pitää tuntea onko vene hidas, tahmea, huonosti puuskissa kiihtyvä jne. Yleisesti ottaen epäilen etteivät gastit käy tarpeeksi ulkona harjoittelemassa veneen ajoa nopeasti.

Eli hyvän gastin pitää olla myös hyvä ajaja?
Tärkeintä on yhteinen sanasto. Sen kehittäminen on helpompaa jos kumpikin osaa ajaa. Sen vuoksi kauan yhdessä purjehtineet miehistöt pärjäävät paremmin kuin raa'alla hiomattomalla taidolla liikkuvat harjoittelemattovat miehistöt.

Harjoittelimme viime vuonna (I14-luokassa) yksinkertaisesti näin: Lähdimme vain ulos ajelemaan, virittelemään ja säätelemään. Näin opimme tietämään mitä itse asiassa haimme. Ajoimme hyvin yksinkertaisia harjoituksia, esimerkiksi vain pari tuntia, joiden aikana teimme kahdeksan jippiä tai vendaa.

Entä muut omisaisuudet: taktiikka ja veneenkäsittely?
Uskon, että useimmat miehistöt korostavat veneenkäsittelytaitoja liikaa. Skiffissä veneenkäsittely ei ole gastin ykköstehtävä.

Useimmiten kryssillä heitetään vain muutama venda. On tietysti mukavaa, kun vendassa voitetaan kilpailija, mutta se ei ole sittenkään niin tärkeätä. Nopeat kevytveneet ovat joka tapauksessa huonoja kääntymään ja jokainen venda maksaa.Tärkeintä on venevauhti vendojen välissä ja oikea suunta. Miehistö, joka keskittyy veneen käsittelyyn kiinnittää ehkä liikaa huomiota veneeseen, kun sen pitäisi tarkkailla tapahtumia veneen ulkopuolella.

Miten sitten voi siirtää huomionsa veneestä radan tapahtumiin?
Tässä on yksi ehdotus: tarkkaile puuskia ja yritä ennustaa niitä ajajalle. Huuda PUUSKA KUUSI ja laske siitä alaspäin viisi-neljä…. Tässä pieni trikki: Jos arvio meni pieleen, huuda kolme-kaksi-kaksi-kaksi-yksi-nyt. Tästä ajaja tietää, että puuskan nopeus olikin pienempi kuin ensin arvioit. Voit olla varma siitä, että yrityksesi arvostetaan veneen peräpäässä erittäin korkealle

Nopeissa kevytveneissä gastin taktinen rooli on erittäin tärkeä; mitä perusohjeita antaisit tästä?
Jokaisella on oma tyyli, joten muita yleistyksiä on vaikea antaa kuin vanha banaali totuus: purjehdi nopeasti oikeaan suuntaan. Charlie McKeellä on mielenkiintoinen tapa päättää taktiikasta: ennen starttia hän käy kokeilemassa radan ja päättää sitten, ajetaanko keskellä vai laidoilla. Sitten hän keskittyy ajattelemaan päätetyn taktiikan moodissa ja pyrkii sen puitteissa ennakoimaan fliitin liikkeet pari-kolme siirtoa ennakkoon.

Minä pyrin etsimään tuulialueita ja sitten ajamaan niissä mahdollisimman kovaa. Olen välinnut tämän, koska en ole kovin hyvä ennakoimaan toisten liikkeitä ja tekemään siitä taktisia päätöksiä. Kevin Hall tapasi tehdä seuraavan kysymyksen 49-purjehtijoille: "Jos joutuisit ajamaan ensimmäisen kryssin joka kerta samalla tavalla, millainen olisi ajoreittisi?" Jos pystyt vastaamaan tähän kysymykseen tarkasteltuasi tuulta, maaesteitä, virtauksia jne, olet pitkän askeleen edellä kilpailijoitasi.

Mikä on gastin rooli kun valmistaudutaan kilpailuun?
Pitää tehdä kaikki mahdollinen särkymisten ehkäisemiseksi. Jokaisella on oma aloitusrituaali ja pitää varmistua siitä, että nämä toimet voidaan tehdä ennen kisaa. Minä olen ainakin 90-prosenttisesti ensimmäisenä aamulla rannassa - vaikka ei olisi muuta tekemistä kuin juoda vettä ja maleksia. Se on minun tapani tuntea, että olen valmis kisaan.

Minulla ja Zachilla oli ongelmana määritellä se hetki, josta kisaaminen alkoi, eli koska olemme mentaalisesti kisamoodissa. Zachin kisa alkoi siitä hetkestä kun saavuttiin rata-alueelle. Hänellä oli tapana ajaa veltosti lähtölinjalle ja kaikki manööverit olivat surkeita. Pyssyllä hän viimein terästäytyi ja fokusoi kilpailuun. Minä olin tulla hulluksi, koska minun kilpailuni alkaa rannassa, kun pukeudun märkäpukuun. Haluan lähteä vesille järjestyksessä ja terävästi, ja ajaa tiukasti heti ensimmäisestä satamamanööveristä lähtien.

Pääsimme viimein sopuun seuraavasta järjestelystä: kisa alkaa märkäpuvun pukemisella. Rata-alueelle asti ajetaan täysillä, mutta sitten pidetään 10 minuutin laiskottelutauko 10 minuuttia ennen starttia siirrytään taas kisamoodiin. Tämä oli meidän kompromissimme. Meille jäi aikaa tarkistaa rata-alue ja päättää strategiasta. Näin pystyin myös kommunikoimaan Zachille taktiset ideani.

Mitkä ovat gastin tehtävät kisan aikana?
Gastin pitää keskittyä veneen vauhtiin ja taktiikkaan ja pitää vene oikein päin. Kovan vauhdin pitäminen unohdetaan liian helposti kun on juuri selvitty startista. Varmista ennen lähtöä että merkit ovat kohdallaan ja kunnossa: skuuttausmerkit, skuuttauspisteet, rikin asetukset, kaikki sataprosenttisesti kohdallaan ennen starttia. Tarkista sitten vielä kerran luoviosuus ja päätä kryssin alun taktiikka. Sitten tarkista linja ja kovimpien kilpailijoiden sijainti, ja ryhdy sitten toteuttamaan taktiikkaasi.

Miten pystyt kryssillä pitämään venevauhdin, taktiikan ja veneen käsittelyn vaatimukset tasapainossa?
Veneenkäsittley on alimmaisena listalla. Vain juuri ennen manööveriä vaihdan moodia ja keskity liikkeisiin. Kun ajoimme I14:ää, päädyimme jättämään fokan skuutin lukkoon siihen asti, että fokka oli jo pakilla. Juuri ennen vendaa tuijotin sitä onnetonta pikku lukkoa ja keskityin kokonaan siihen, koska jos skuutti jäi lukkkoon, kuppi oli välittömästi vendan jälkeen nurin. Vaihdoin siis moodia katselusta venemoodiin ja sitten vendan jälkeen vauhtimoodin kautta takaisin katselumoodiin.

Entä keskustelu ajajan kanssa?
Urheilupsykologit, valmentajat ja kaikki kipparini sanovat että se ei onnistu minulta. Pari vuotta sitten Rod Davis kirjoitti itsestään ja valmennuksesta ja hän sanoi, että hänelle hiljaisuus merkitsee sitä, että kaikki on hyvin. Kehumisia tuli vain erittäin hyvästä suorituksesta. Minulla on sama periaate. Mutta toisaalta tiedän että ajaja tarvitsee itseluottamusta voidakseen yltää parhaimpaansa ja siksi yritän puhua ja kehua enemmän.

Paljonko palautetta annat?
En paljon, ja senkin lyhyesti: "Meillä on hyvä vauhti… Vene tuntuu raskaalta…Nyt otetaan rajusti". Keskityn vain siihen, miltä vene tuntuu. Pyrin sanomaan mahdollisimman vähän. Hiljaisuuteni tarkoittaa, että maailma on kohdallaan ja pyörii. Minun on vaikea piirtää verbaalinen kuva rata-alueesta ja kilpailijoiden asemasta ajajalle. Kaikki on koko ajan liikkeessä varsinkin lyhyillä radoilla, ja jos yrittäisin kuvailla kaikkea, olisi koko joukko asioita hetken päästä kuitenkin jo täysin eri lailla. Työskentelen mieluummin ajajan kanssa venevauhdin eteen, ja teen taktiset havainnot ja päätökset itse. 18-jalkaisessa ajoimme niin, että Mike huolehti taktiikasta ja minä keskityin venevauhtiin Howien kanssa. Tämä toimi hyvin.

Mikä on tärkeintä veneen käsittelyssä?
Skiffeissä on vain kaksi teemaa: toinen niistä on sen tajuaminen, että veneen yli kulkeminen vendassa määrittelee manööverin aikaisen kurssin, ja toinen on toistuvuus. Esimerkiksi kovan tuulen jiipissä pitää tulla sisään hitaammin kuin heikossa tuulessa, jotta ajaja voi ajaa laajemman kaaren. Tärkeätä on myös tarkistaa se vesialue, jossa käännös tehdään, jotta voi päätellä kuinka nopeasti ajaja aikoo kääntää. Tässä toistuvuus on tärkeätä: Kun liikkeet tehdään aina samalla tavalla, ajaja voi luottaa gastiin.

Minä teen mielelläni asiat aina samalla tavalla kelistä riippumatta. Ajajan pitää seurata gastia alas vaijerilta ja mennä saman tien taas ylös. Veneen tasapainottaminen on gastin tehtävä, kipparilla on vendan jälkeen tarpeeksi muuta ohjelmaa.

Esimerkki: ennen kovan tuulen jippiä sanon ajajalle "menen jipin jälkeen saman tien vaijerille". Tällä rauhoitan kipparia; hän tietää, että keskityn asiaani ja hän voi tehdä normaalin käännöksen. Jos kippari jää epävarmaksi aikomuksistani hän saattaa tehdä rutiinista poiketen S-käännöksen ja ajaa liian alas ja tästä seuraa lippa.

Kipparin pitää voida luottaa siihen, että gasti tekee asiat aina samalla tavalla, ja juuri sillä tavalla kuin on harjoiteltu.

Neuvoja noviiseille?
Kysy! Ensiaskeleet nopeissa kevytveneissä ovat hektisiä. Tuntuu siltä, että koko ajan tapahtuu hiukan liikaa. Mutta kaikkeen on toimiva tekniikka ja ratkaisut. Keskustele huippumiehistöjen kanssa. He kertovat, kuinka heillä on kaikkiin operaatioihin tietty järjestys ja toimintatapa, jota yritetään seurata orjallisesti. Se tuntuu vaikealta polulta, mutta se vie varmasti eteenpäin. Opettele ensin tekemään asiat niin kuin isot pojat tekevät ne, ja sitten voit ruveta kokeilemaan omia ratkaisuja ja parannuksia.

Viisasten kivi?
Ymmärrä virityksen merkitys. Virittäminen ei tarkoita vain venevauhtia - oikealla virityksellä vene on paljon helpompi purjehtia. Vene pitää virittää niin , että se tuntuu oikealta ja hyvältä. Harjoituspurjehdukset ovat tärkeitä: Voit purjehtia koko päivän tehden vain pari vastakäännöstä. Sekin on ihan hyvä. Tai ajele koko päivä tekemättä yhtään manööveriharjoitusta, sekin auttaa. Tutustu veneeseen, opi tuntemaan se eri vauhdeissa, tunnustele miten viritysten muuttaminen vaikuttaa takapuolituntumaan. Kun saat virityksen hyväksi, olet nopeampi. Ja kun olet nopeampi, radalla tapahtuu ihmeellisiä asioita. Hyvä venevauhti saa sinut myös näyttämään taktiikkanerolta!

(Kiitos käännöksestä kuuluu Raimo Raidalle)